takaisin


Helsingin Sanomien Nyt-liitteen artikkeli joogan moninaisuuden kasvusta ja tarkemmassa esittelyssä kuusi helsinkiläistä joogasalia (30.10.2014):

http://nyt.fi/a1305892347928


-----

Alastonjoogaa, saunajoogaa, joogaa juutalaisille miehille – joogan brändäys on lähtenyt käsistä

Päivi Ala-Risku

Joogasta on tullut iso brändätty bisnes. Uusia lajeja ilmestyy kuin äiti Ammalle halauksia: joogan tahdissa voi tanssia, roikkua pää alaspäin tai saunoa. Kauas on tultu seesteisistä lootusasennoista Intian auringon alta.

Tavallinen tiistai-ilta Helsingissä. Juutalainen mies istuu jalat ristissä joogamatolla ja hengittää syvään. Vieressä istuu toinen, joka tekee samoin.He ovat äijäjoogakurssin osallistujia. Se on suunnattu jäykille miehille. Eikä kelle tahansa jäykille, vaan juutalaisille. Melko tarkkaa kohderyhmäajattelua, mutta tämä on tilanne nyt Helsingissä. Ei ole niin pientä ihmisryhmää eikä asiaa, ettei sille joku olisi brändännyt omaa joogaa. Äiti-vauvajoogaa, päiväkotijoogaa, naurujoogaa, ilmajoogaa. Surffilaudan päällä taiteiltavaa, kuumassa huoneessa hikoiltavaa, nettikameran edessä kotona taivuteltavaa joogaa. Kauaksi on tultu siitä, kun jooga oli vain satunnaisten Goalla vierailleiden hippien jännä puuha. Miten tässä näin kävi?

  

Aurinkotervehdys

 

Suomen yksi vanhimmista joogakouluista on Helsingin Joogayhdistys. Se on toiminut 41 vuotta, Joogahuoneen nimellä vuodesta 2006. Siellä harrastetaan esimerkiksi nyt niin kovin trendikästä yin-joogaa, jossa viivytään samassa asennossa jopa kymmenen minuuttia. Yin edustaa sitä yhtä puolta, miksi jooga mielletään: hidasta hengittelyä. Toiseen mielikuvaan liittyy kurinalaisuus ja fyysisyys. Sitä edustaa astangajooga. Astangan huippuvuodet olivat Suomessa jo 2000-luvun alussa. Suosio on aaltoillut. ”Suomessa astanga on silti iso juttu”, sanoo Astangajoogakoulun Juha Javanainen. ”Raja menee Saksan kohdalla: sitä pohjoisemmat maat ovat kiinnostuneet fyysisestä joogasta. Etelä-Euroopassa korostuu henkinen puoli.”

Jooga ei ole Suomessa mikään tuore ilmiö. Ensimmäinen joogakirja ilmestyi suomeksi jo vuonna 1911. Sen nimi on Parantaminen sielun voimilla ja hengellä. Suomen Joogaliitto perustettiin vuonna 1967. Koko kansan lajiksi jooga nousi kuitenkin vasta 2000-luvulla. Kansallisessa liikuntatutkimuksessa joogan harrastamista tutkittiin ensi kertaa vasta viimeisimmässä, vuosien 2009–2010, tutkimuksessa. Tuolloin joogaa ilmoitti harrastavansa 62 000 aikuista. Se on enemmän kuin pesäpallolla, koripallolla ja yleisurheilulla yhteensä. Joitakin joogalajeja on ihan rekisteröity tavaramerkeiksi: SJL-jooga® perustuu hathajoogaan. On myös Hot Jooga®. Kehoa huoltava jooga on viimein saavuttanut vakaan aseman. Luulisi joogaharrastajien ja -yrittäjien olevan innoissaan. Mutta mitä vielä: joogapiirejä kismittää, kun mitä tahansa hidasta jumppaa brändätään joogaksi.

  

Mikä on oikeaa ja aitoa joogaa? Annetaan puolustuksen puheenvuoro yhdelle brändääjistä. Jos Intian gurut kuulisivat tämän kaupallisen joogan syntytarinan mantrojensa keskelle, he kääntyisivät sareissaan. Suomalainen uutuuslaji saunajooga syntyi, kun Matkailun edistämiskeskus pyysi muutama vuosi sitten ryhmäliikuntaohjaajien kouluttajaa Tiina Vainiota pitämään suomalaisille matkailuyrittäjille työpajan. Aiheena oli uuden liiketoiminnan kehittäminen. Maabrändityöryhmä oli juuri ehdottanut, että Suomen kannattaisi hyödyntää suomalaista hiljaisuutta vetonaulana matkailussa. Vainio sai idean: Suomessa oli valmiiksi yli kolme miljoonaa hiljaista huonetta, siis saunaa. Satojen testijumppaajien avulla syntyi Vainion uusi tuote, Saunayoga. Tällä hetkellä sitä opetetaan 60 paikassa, myös Suomen ulkopuolella. Mikä siitä tekee joogaa, siis siitä, että nostelee koipiaan saunassa? ”Riippuu, miten joogan määrittelee”, Vainio vastaa. ”Sauna hiljaisena tilana mahdollistaa läsnäolon ja yhteyden omaan itseen helpommin kuin vaikkapa kuntokeskuksen jumppasali.”

 

Myös perinteisen joogan kaupallistuminen ja brändäys ovat aiheuttaneet kiistoja. Harrastajat ovat valittaneet, että hinnoittelu on karannut käsistä. Nyt kymmenen kerran kortit maksavat Helsingissä 110–160 euroa. Vertailun vuoksi: tavallisessa, normijumppia tarjoavassa kuntokeskus Motivuksessa kymmenen kerran kortti maksaa 103 euroa ja uimahallien kymppikortti 51–60 euroa. Kaupallistumisen vastaiskuun on käynyt joogaohjaaja Satu Tuomela. Hän on pyörittänyt nyt vuoden Pranama-salia, jossa asiakkaat maksavat tunnista sen verran kuin haluavat. ”Keskimäärin ihmiset ovat maksaneet kuusi euroa tunnilta”, Tuomela kertoo. Rahat päätyvät lyhentämättöminä tunnin pitäneelle opettajalle tai tilan vuokrakuluihin. Opettajat ansaitsevat Tuomelan mukaan Pranamassa paremmin kuin muilla saleilla keskimäärin, mutta hän on joskus maksanut vuokria myös omasta pussistaan. Palkkaa tai voittoa hän ei edes tavoittele, vaan hän elättää itsensä opettamalla joogaa Suomessa ja ulkomailla. Muita joogasaleja Tuomelan toiminta on suututtanut. Suurin kohu nousi pari vuotta sitten, kun Tuomela alkoi ohjata ilmaisia puistojoogia. ”Eräskin sali uhkaili meilitse ja yritti haastaa oikeuteen.” Soraäänten mukaan ilmaisjoogassa ei ole kyse jalosta joogafilosofiasta, vaan silkasta brändäämisestä ja mainostuksesta: vetämällä ilmaisia joogia Tuomela mainosti itseään samalla joogaohjaajana.

  

Suomessa joogan alalajit on viritetty jo pitkälle, mutta tämä on vasta alkua maailman mittakaavassa. Yhdysvalloissa ja Britanniassa on tarjolla myös dogaa (joogaa koirille) ja vogaa (joogaa yhdistettynä Madonnan tunnetuksi tekemiin vogue-tanssiliikkeisiin). Kuumin uutuus on alastonjooga. Kyllä: nakujoogassa tehdään aurinkotervehdykset ja muut liikkeet alasti, koska ”se vapauttaa negatiivisesta kehonkuvasta” ja auttaa ”löytämään syvemmän yhteyden itseen ja maailmaan”. Näin mainostaa Bold & Naked -joogastudio. Se, kuinka paljon nakujoogalla on tekemistä kaupallisuuden, seksuaalisuuden tai huomiontavoittelun kanssa, jää vähän epäselväksi. Mutta ainakin brändi on kunnossa.

   

Kuusi joogastudiota Helsingissä

Julia Weckman
Marke Murtomäki ja päälläseisonta.
Marke Murtomäki ja päälläseisonta.

  

Astanga-joogakoulu

Joogan rankin laji jakaa mielipiteet. Toisten mielestä astanga keskittyy liikaa fyysiseen suorittamiseen henkisyyden kustannuksella, toisten mielestä astangajoogit ovat guru-uskossaan joogamaailman lahkolaisia. Astangassa toistetaan kerrasta ja vuodesta toiseen aina samaa sarjaa: taitojen kehittyessä liikkeitä tulee lisää mutta vanhoja ei jää pois. Punavuoren Astangajoogakoulu on lajinsa klassikko. Koulun perustivat vuonna 1997 Juha Javanainen ja Suomen joogamaailman kirkkain tähti, ulkomaillakin arvostettu Petri Räisänen. ”Astanga on henkistä, mutta ei uskonnollista. Se sopii mihin elämänkatsomukseen vain”, Javanainen sanoo.

Astangajoogakoulu (Annankatu 29 B). 10 kerran kortti 113 e, kuukausikortti 145 e. astangajooga.fi

   

Julia Weckman
Sina Varhee Gomuka-asennossa.
Sina Varhee Gomuka-asennossa.

  

Rauhaa Joogahuoneella

Lempeään joogaan keskittyvä Joogahuone on perinteikäs. Sitä pyörittävä Helsingin Joogayhdistys on opettanut jo 1970-luvulla. Studiossa opetetaan pääasiassa hathajoogasta ponnistavaa SJL-joogaa. SJL on saanut nimensä Suomen Joogaliitosta, joka on sen kehittänyt ja rekisteröinyt. ”Se on suurpiirteistä, kaikille sopivaa. Meillä käy paljon iäkkäämpiä, 60-vuotiaita joogaajia”, Joogayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Sina Varhee kertoo. Tarjolla on esimerkiksi myös joogaa senioreille ja yin-joogaa.

Joogahuone (Hämeentie 19) 10 kerran kortti 118 e, kuukausikortti 110 e. hjy.fi

Julia Weckman
Kylli Kukk ja alaspäin katsova koira.
Kylli Kukk ja alaspäin katsova koira.

  

Monen lajin Shanti

Shanti on Kylli Kukkin vuonna 2002 perustama joogakoulu. Se on kuin joogan Stockmann – tai sekatavarakauppa. Jokaiselle on jotain. Suosituinta on rauhallinen hathajooga. Kävijöitä vetävät myös mantroihin ja meditaatioon painottava kundaliinijooga ja yin-jooga. ”Nyt kiinnostaa myös shaktitanssi. Se on tanssillista joogaa, johon kuuluu sekä vapaata jorailua että koreografisia osuuksia”, Kukk kertoo. Täältä saa halutessaan myös tietynlaista henkistä puolta, joka kuuluu osaan joogabisnestä. Samassa yhteydessä toimivan Hoiva-Shantin muut yrittäjät tarjoavat energiahoitoja, auraluentaa ja Yksilöllistä Henkistä Ohjausta.

Shanti (Runeberginkatu 43). 10 kerran kortti 130 e, kuukausikortti 180 e. jooga.fi

Anni Koponen
Inka Pitkänen, ei krapulassa.
Inka Pitkänen, ei krapulassa.

 

Pranama – ajattelua boksin ulkopuolelta

Pranama on epäperinteinen perinteinen joogastudio. Listalla on tuttuja lajeja, esimerkiksi voimaa ja kestävyyttä kehittävää flowjoogaa ja rauhallista venyttävää yin-joogaa. Epäperinteistä ovat jotkin lajit, kuten darrajooga. Siis anteeksi mikä? ”Darrajoogan idea on, että tunnille saa tulla sellaisena kuin on. Ei tarvitse juoda vihersmoothieta joogatakseen, vaan jokainen voi muokata joogasta omannäköisen”, alalajin kehittäjä Inka Pitkänen kertoo. ”Sunnuntaisin jooga voi olla myös kollektiivista darrahengailua ja yhdessäoloa.” Eikä siinä vielä kaikki: kesän ajan darrajoogalla oli peräti kuohuviinisponsori. Joogan kautta uuteen nousuun?

Pranama (Pääskylänrinne 3). Hinta: Maksa mitä jaksat. 10 kerran kortteja myydään ohjeelliseen 70–110 euron hintaan. pranama.fi

Julia Weckman
Laura Pilvinen ja inversio kankailla.
Laura Pilvinen ja inversio kankailla.

  

Ilmajoogaa Vertical Clubilla

Katosta roikkuu iso kangaslenkki. Sen varaan ripustaudutaan pää alaspäin. Joogafanaatikot katsovat ilmajoogaa ylen. Se sai alkunsa Yhdysvalloissa kuutisen vuotta sitten ja saapui Suomeen kaksi vuotta sitten. ”Ei tämä puhdasta joogaa ole. Tässä on elementtejä joogan lisäksi niin pilateksesta kuin ilma-akrobatiastakin”, sanoo Vertical Clubin toinen omistaja Laura Pilvinen. ”Teemme perinteisiä jooga-asentoja, joista monet voivat normaalisti olla aika haastavia.”

Vertical Club (Hermannin Rantatie 2 B). 135 e (10 kertaa), kuukausikortti 155 e. verticalclub.fi

Julia Weckman
Kirsi Koskinen ja pää polvessa.
Kirsi Koskinen ja pää polvessa.

 

Hikinen Bikram Yoga

Nykyään kuumajoogaa voi harrastaa lähes kaikissa kuntokeskuksissa. Rautatieasemaa vastapäätä sijaitseva Bikram Yoga mainostaa olevansa se aito ja alkuperäinen, kuumassa, +38 asteen lämmössä tehtävä jooga. Laji tunnetaan Suomessa hot joogana, mutta Hot Jooga on lajin Suomeen tuoneen Yoga Nordicin tavaramerkki. Muut salit tarjoavat esimerkiksi Tulijoogaa, Hot Yogaa tai Bikram Yogaa. Opit ovat peräisin intialaiselta gurulta Bikram Choudburylta, joka on kehunut Lady Gagankin harrastavan bikramia. Sitten on huhuttuja terveysvaikutuksia. ”Laji paransi minulta kroonisen virtsarakon tulehduksen”, väittää Bikram-joogastudion perustaja Kirsi Koskinen.

Bikram Yoga (Kaivokatu 10.B). 10 kerran kortti 160 e, kuukausikortti 200 e. bikramyoga.fi