back


Here's also a second story of Finnish yoga teache Karri Takko (YLE / Karri Laihonen) (in Finnish):

https://yle.fi/uutiset/3-10084448

-------
Legendan pojan Karri Takon hurja matka – kiekkohaaveet romahtivat, bisnesura jäi: "Päämääränä on puhdistuminen"
  
Karri Takosta piti isänsä Kari Takon tavoin tulla jääkiekkoammattilainen. Loukkaantuminen ja totuuden etsintä tekivätkin hänestä joogaopettajan ja tietoisuuskonsultin. Nyt hän tekee pesäeroa länsimaiseen tieteelliseen maailmankuvaan.

  

Karri Takon kotialbumi / Tuomas Nyman

  

Suomalainen jääkiekko oli kovassa nousubuumissa 2000-luvun alussa. Niin miesten kuin nuorten MM-turnauksissa mitali oli enemmän sääntö kuin poikkeus.

Puolustaja Karri Takko oli yksi lupaavista nuorista, jotka rakensivat tulevaisuuttaan ihan realistisen ammattilaisunelman ympärille. Toisen polven kiekkoilija oli jo ehtinyt voittaa maailmanmestaruuden alle 18-vuotiaiden maajoukkueessa. Pelireissut täydessä bussissa ja hieltä haisevat pukukopit olivat Takon tavallisia ympäristöjä.

Seuraava etappi oli vakiinnuttaa pelipaikka SM-liigassa.

Nuorten maaottelussa Ruotsia vastaan porilainen loukkasi polvensa. Se vaivasi seuraavan vuoden ajan ja johti lopulta leikkauspöydälle. Lääkärin viesti oli tyly leikkauksen jälkeen: Takko sai unohtaa ammattilaisuran.

Selkeä ajatus urasta katkesi.

 

Tunnetun jääkiekkoperheen poika

 

Viisitoista vuotta myöhemmin sama mies auttaa lapsensa maailmaan ilman kätilöä vaimonsa synnyinkodissa keskellä Kainuun jylhiä metsiä. Hän ei halua lapselleen rokotuksia. Hän ei syö lihaa eikä käytä alkoholia. Hän opettaa joogaa ja uskoo, että ennen syntymäämme valitsemme ruumiin, johon synnymme.

Mitä tapahtui viileälle lätkäjätkälle?

Täytyy aloittaa alusta.

Karri Takko on menestyneen porilaisjääkiekkoilijan ja NHL-tähden Kari Takon poika. Hän oli 3-vuotias, kun heidän perheensä muutti Pohjois-Amerikkaan isän peliuran takia.

– Me muutimme tosi paljon lapsuudessani. Sen jälkeenkin olen matkustanut valtavasti. Olisin halunnut olla enemmän paikoillani.

Kari Takko oli ensimmäisiä suomalaisia jääkiekkoilijoita, jotka pystyivät murtautumaan NHL-joukkueeseen. Kotikaupungissa Porissa maalivahti sai nopeasti legendan aseman. Tunnetun kiekkoilijan poikana oleminen on kenelle tahansa epänormaalia.

– Kaikki tunsivat minut jo etukäteen. Olin aina isäni poika. Se oli lapsen identiteetille hämmentävää.

  

Loukkaantuminen katkaisi uran

  

Nuoren miehen ammattilaisuran puolesta puhuivat muutkin tekijät kuin perimä. Lupaava puolustaja voitti muun muassa keväällä 2000 alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuden Mikko Koivun ja Tuomo Ruudun tähdittämässä maajoukkueessa.

Isän ammatin vuoksi myös perheen vesalle jääkiekko oli elämän ensimmäiset kaksikymmentä vuotta kaikki kaikessa. Oraalla ollut ura päättyi kuitenkin tylysti, kun pitkään vaivannut polvi operoitiin Turussa 2002.

Alun perin loukkaantuminen oli tullut vuotta aiemmin Ruotsia vastaan pelatussa alle 19-vuotiaiden maaottelussa Venäjällä.

– Siitä pelistä polviongelma alkoi. Seuraava vuosi sinetöi tilanteen. Polven kannalta vuoden aikana moni asia meni pieleen, Takko muistelee.

Leikkauksen jälkeen lääkäri suositteli jääkiekon lopettamista. Takko klenkkasi kävelykepeillä sairaalasta rautatieasemalle. Vasta junan penkillä istuessaan hän tajusi tilanteen. Koko ikänsä hän oli antanut jääkiekolle kaikkensa ja nyt se oli ohi. Hän soitti isälleen ja purskahti voimattomaan itkuun.

Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu.

– Nyt olen kiitollinen, että kävi niin. En varmasti olisi lähtenyt oikeaan suuntaan, jos olisin pelannut lätkää työkseni.

  

Ulkomailla eroon perhetaakasta

  

Jääkiekon jälkeen oli keksittävä jotain muuta. Karri Takko muutti Vaasaan ja aloitti opiskelut kauppakorkeakoulussa. Lapsuuden kokemukset seurasivat pitkänä laahuksena nuoren miehen elämässä. Hän oli aina ollut se NHL-pelaajan poika.

Matkusteluun kasvanut Takko lähti opiskelijavaihtoon ulkomaille 22-vuotiaana. Vaihtoaika toi mukanaan helpottavan kokemuksen hyväksynnästä ilman ennakkoasenteita. Vasta opiskelijana Karri Takko alkoi kokea olevansa joku muu kuin Kari Takon poika.

– Jengi nauroi läpilleni ja piti minusta omana itsenäni. En ollut enää vain kuuluisan ihmisen lapsi.

Henkinen itsenäistyminen alkoi tuottaa omaa ajattelua. Sen siemen oli kylvetty kuitenkin jo pikkupoikana.

 

Mystiikka kiinnosti jo lapsena

  

Taipumus mystiikkaan ilmeni jo lapsena. Karri Takko luki esiteininä ahkerasti Raamattua ja rukoili säännöllisesti.

– Se palveli minua siinä mielessä, että tein tietämättäni kovia mindfulness-harjoituksia. Kristinuskon tiukka oppi tuntui lopulta kuitenkin ahdistavalta.

Raamatun kuva Jumalasta oli Karri Takon mielestä monijakoinen.

– Nykyään olemme hyvissä väleissä.

Takko pitää itsestäänselvyytenä, että fyysisen maailman lisäksi on olemassa paljon muutakin. Miehen silmät loistavat ystävällistä itsevarmuutta, kun hän kertoo fyysisen todellisuuden ulkopuolisesta maailmasta.

– Modernin länsimaisen maailmankuva on minimaalisen pieni osa kaikkea. Jokaisella ihmisellä on mahdollisuus saada tieto ja kokemus, että on muutakin kuin tämä heidän tuntemansa todellisuus.

On vaikea ajatella, että puhuja on entinen ammattikiekkoilija.

 

Emme tiedä kaikkea

  

Tänä päivänä Karri Takko luottaa tunteeseen pelkän järjen asemesta. Hän ei lue enää niin paljon, vaikka parikymppiseksi saakka olikin tarve ahmia kirjoja. Niitä oli aina useampi kesken. Nykyäänkin kirjat inspiroivat, mutta lukeminen ei ole enää ainoa tiedonlähde.

– Voit käyttää tätä supertietokonetta eli päätä vain tiettyyn pisteeseen asti. Sen jälkeen alat tuntea asioita eli siirryt sydämeesi. Sen avulla pystyt navigoimaan tilanteiden läpi.

Vaikka Takko laittaa tunteet ensisijalle, kertoo hän olevansa aina valmis ottamaan uutta tietoa vastaan.

– Kun luulee tietävänsä kaiken, vastaanotto lakkaa toimimasta.

Hän painottaa, että pitää myös olla valmis luopumaan mistä tahansa.

– Ihmiset olivat pitkään satavarmoja, että maa on litteä. Se oli täysin safe bet. Kuinka todennäköistä on siis, että tietäisimme jo kaiken?

  

Materialismi ei kiinnostanutkaan

  

Opiskeluaikana Karri Takko alkoi kyseenalaistamaan siihen asti tärkeiltä tuntuneita asioita. Kauppatiede ei vastannut Karri Takon odotuksia yliopistosta, jonne hän lähti sivitysihannetta ja totuutta etsien. Niitä ei kuitenkaan löytynyt.

Valmistumisen jälkeen Takko jatkoi etsintöjään matkustelemalla ja opiskelemalla Venäjän kulttuuria ja kieltä. Kaksi vuotta töitä Pietarissa sai hänet lopulta siihen pisteeseen, että oli isomman muutoksen aika.

Irtiotto idän kaukomaille on itseään etsivien klassikko. Tiedon pisaroista omaa polkuaan hakenut Takko suuntasi Intiaan. Oma tietoisuus laajeni mielenkiintoisten yllättävienkin tapaamisten mukana. Yksi tärkeäksi osoittautunut satunnainen kohtaaminen sattui junamatkalla Intiassa.

– Tapasin rautatieasemalla saksalaisen jäbän, jolla oli prinssin olemus. Hänen lähellään oli vain hyvä olla ne muutamat minuutit, kun hänen kanssaan juttelin. Hän oli Intiassa joogaamassa. Ajattelin, että jos joogasta tulee noin tasapainoiseksi, alan seurata sitä reittiä.

Valmistumisen jälkeen pöydällä oli parikin työtarjousta, joiden tarjoamat polut olisivat olleet selviä.

– Intiassa tajusin aika nopeasti, että en halua työskennellä perinteisellä kaupallisella alalla tai työtehtävissä, jotka eivät edistä koko maailman ja ihmisen hyvinvointia.

Matkoillaan Takko vieraili muun muassa Guatemalassa, San Marcosin hengellisessä keskuksessa ja Mayojen pyramideilla. Hän istui esimerkiksi kymmenen päivän Vipassana-meditaation kaksi kertaa eri puolilla Intiaa. Joogan vaikutukset olivat alkaneet muuttaa häntä voimakkaasti.

Myös joogaaminen vaikutti mieheen koko ajan enemmän ja enemmän.

– Joogan jälkeen olo oli erikoinen. En halunnutkaan puolta kiloa jauhelihaa, vaan teetä ja hedelmiä.

  

Puhdistuminen päämääränä

  

Vuosien etsimisen jälkeen alkaa päämäärä olla selvillä. Puhdistuminen.

– Kehon puhdistuminen, ajatuksen puhdistuminen, puheen puhdistuminen, energiakehon puhdistuminen, Karri Takko luettelee.

Helppotajuinen esimerkki löytyy kuitenkin ruokavaliosta. Takko suosii lähellä tehtyä puhdasta luomuruokaa eikä syö lihaa. Ruoassa tärkeitä on puhtaus, tuoreus, myrkyttömyys ja ravinteikkuus. Ihan puhdasoppiseksi vegaaniksi mies ei kuitenkaan taivu. Silloin ei saisi syödä hunajaa, jota mieheltä kuluu kilokaupalla.

Takon mielestä mikroaaltouunin käyttö on pahinta, mitä ruoalle voi tehdä. Hänen mukaansa ruokaa ei myöskään kannata tehdä vihaisena.

– Jos syömme raskaissa värähtelyissä tai tunnetiloissa valmistettua ruokaa, joka on kasvanut huonoissa oloissa, me otamme kaikki ne matalat värähtelyt itseemme. Se pitää meidät alhaalla, vaikka meidän tarkoitus on nousta koko ajan.

  

Yhteys toisiin unohtunut

  

Yhteiskunnan ongelmien käsittelyyn Karri Takko ei halua käyttää energiaansa. Epäkohtien liiallinen miettiminen johtaa paikallaanpolkemiseen. Hän pitää tärkeämpänä kehittää tietoisuutta ja sen jälkeen päästää ongelmista irti. Energia pitää käyttää uuden luomiseen eikä vaikeuksissa vellomiseen. Oravanpyörästä livenneen ihmisen kanssa on kuitenkin mahdoton välttää yhteiskunnallista puimista.

– Olemme unohtaneet yhteyden toisiimme. Kaupungissa on tuhansia ihmisiä, mutta silti on vaikea saada katsekontakteja.

Mistä se johtuu?

– Me olemme aika pelokkaita. Pelko ajaa yhteiskuntaa eteenpäin. Jos toimisimme rakkaudesta, kaikki olisi hyvin erinäköistä. Pelko tulee ulkoapäin ja sillä ohjataan ihmisiä.

Erilaisten ihmisten tapaaminen on avartanut Takon maailmankatsomusta. Hän haluaa loppujen lopuksi kiinnittyä tiukemmin ihmisyhteisöön.

– Haluan olla osana maailmaa, luomassa uudenlaista yhteiskuntajärjestystä, joka perustuu rakkauteen, tasa-arvoon ja jaettuun hyvinvointiin. Kaiken tekemisen pitäisi edistää maapallon ja luonnon hyvinvointia. Me luomme maailman, jossa elämme.

  

"Tärkeää on löytää ratkaisuja"

   

Psykologi Martin Seligman on lanseerannut käsitteen opittu avuttomuus. Hän todisti koirilla tehdyin kokein, että yksilö, jolla ei ole kokemusta mahdollisuudesta vaikuttaa hankalaan tilanteeseen, alistuu siihen. Myöhemmin saman todistettiin pätevän myös ihmisiin.

Karri Takko painottaa useaan otteeseen, ettei halua luoda vastakkainasettelua tai tuomita ketään. Tärkeämpää on löytää ratkaisuja.

– On inhimillistä tuntea, ettei pysty vaikuttamaan mihinkään. Se on kuitenkin kaikkien omissa käsissä, että pysyykö vanhassa vai lähteekö etsimään uusia juttuja. Joka hetki on mahdollista valinta, joka edistää planeetan hyvinvointia.

Konkreettisesti se voi tarkoittaa niinkin yksinkertaista asiaa kuin ruokavalion muutosta ja altistumista mielenkiintoisille ihmisille.

– Jätä vaikka valkoinen vehnä ja sokeri pois. Ala seurata valovoimaisia ihmisiä. Esimerkiksi Vesa-Matti Loiri on täysin hengen mies. Vesku Loiri hei, ikoni! Miksi katsoisimme vain uunoja, mutta emme kuuntelisi, kun hän kertoo jostain suuremmasta, Takko julistaa.

Joogaopettajan mukaan kannattaa seurata niitä ihmisiä, joilla on ”hyvä boogie”.

– Itse olen saanut parhaat neuvot suoraan ihmisiltä kysymällä. Jos joku hehkuu valoa ja elinvoimaa, niin hänellä on varmasti sinullekin jotain inspiroivaa jaettavaa.

  

Rakkauden täyttämää elämää

   

Karri Takolla ja hänen puolisollaan Emmalla on yksi lapsi, Taiga. Tyttären synnytys tapahtui Emman kotiseudulla Sotkamossa. Isä otti pienen lapsen kiinni, kun hän syntyi. He halusivat luoda Taigalle pehmeän tulon maailmaan.

– Syntymätrauman parantaminen on tärkeimpiä asioita ihmisen hyvinvoinnissa. Kun ihminen saa syntyä luonnollisesti, rauhallisesti ja mahdollisimman lempeästi, se vaikuttaa koko hänen elämäänsä. Lapsi säästyy syntymätraumalta, jota suurin osa meistä kantaa tietämättään mukanaan.

Isä haluaa, että pieni Taiga voi elää mahdollisimman luonnonläheistä ja rakkauden täyttämää elämää. Ihmiset ovat hänen mukaansa yhteiskunnan ehdollistamia; lähimmäiset, laitokset, kulttuuri ja media muokkaavat meitä tietynlaisiksi. Nämä ohjelmoinnit aiheuttavat nuoren tietoisuuskonsultin mukaan sen, että ihmiset elävät ulkoapäin annetun mallin mukaan sitä koskaan kyseenalaistamatta.

- Vasta, kun pääsemme irti tästä ohjelmoinnista, alamme kukoistaa.

   

26.2. kello 9:24 muokattu juttua. Aiemmin jutussa luki: Edistyksellisempää ravintoajattelua on sen sijaan se, että mikroaaltouunin käyttö on pahinta, mitä ruoalle voi tehdä. Lause muutettu muotoon: Takon mielestä mikroaaltouunin käyttö on pahinta, mitä ruoalle voi tehdä.