takaisin


Helsingin Sanomissa mielenkiintoinen kirjoitus nykyajan joogasta:

https://www.hs.fi/paivanlehti/23092017/art-2000005379839.html

-----

Hindupappien rituaalista on tullut supersuosittu jumppalaji – nykyjooga on säilyttänyt ripauksen alkuperäistä eksotiikkaansa, mutta voiko sitä enää kutsua joogaksi?

   

Elisa Rimaila (Helsingin Sanomat)
  
Länsimainenkin ihminen hakee joogasta ratkaisua sekä kehon että mielen vaivoihin.
    
Joogit ovat olleet Intian historiassa pyhiä miehiä, älykköjä, maantierosvoja, esiintyjiä ja poliitikkoja. Tämä tuntemattomaksi jäänyt mies esiintyi Lontoon vuoden 1896 Intia ja Ceylon (nyk. Sri Lanka) -näyttelyssä. Intian siirtomaavaltaisännille briteille joogit edustivat intialaisen kulttuurin takapajuisuutta ja hindulaisuuden rappiota. (KUVA: akg-images / British Library)
  
Takamuksen isoa lihasta, gluteus maximusta, kirvelee jo melkoisesti ”nukkuvan joutsenen” asennossa, kun popkuningatar Beyoncé pääsee sädekehästä puhuvan Halo-kappaleensa viimeiseen kertosäkeistöön.

It’s written all over your face, baby, I can feel your halo...

Sädekehä tuntuukin jo ansaitulta, kun puolitoista tuntia hikoiluttavan intensiivistä ”beyogaa” lähestyy loppuaan. Laji yhdistelee kehonhuoltoa, pilatesta ja joogaa Beyoncén musiikin tahdissa.

Tanssija-koreografi Katja-Maria ”Katti” Taavitsaisen ohjaama tunti on paikoin kovan fyysinen, mutta sen sanoma on pehmeä.

”Jooga opettaa pysähtymään ja ymmärtämään, että matka on tärkein. Se on joskus meidän kulttuurissamme vaikeaa.”

Taavitsainen korostaa, ettei tunnissa ole kyse pelkästä joogasta vaan se on valikoitunut nimeen, koska sillä on mukana olevista lajeista pisimmät perinteet.

”Beyoga on kunnianosoitus sekä joogalle että Beyoncélle, joka on aivan huikea naisten voimaannuttaja ja ikoni.”
    
 ”Arvostan sitä, että joogassa joku on miettinyt valmiiksi esimerkiksi kehon linjauksia. Beyoncé taas on aivan huikea artisti ja naisten voimaannuttaja”, sanoo Beyoga-tunteja pitävä Katja-Maria Taavitsainen (oikealla). Tunnilla mukana espoolaiset Anna Quagraine ja Merit Kärki. (KUVA: Sabrina Bqain)


Länsimaissa joogasta on tullut liberaalien ja ekologisten ”pehmeiden arvojen” symboli.

Joogaa tarjoaa moni hyvinvointikeskus Suomessa ja maailmalla. Tunneilla ovat keskeisessä osassa Taavitsaisenkin mainitsemat voimaantuminen ja oma hyvinvointi. Samanlaista sanomaa levittävät Beyoncén lisäksi muutkin naisartistit, kuten Lady Gaga ja Madonna, mikä on lisännyt lajin suosiota.

”Se on tietyssä mielessä jopa vastakkainen päämäärä sille, mistä jotkut joogan vanhat lähteet puhuvat”, sanoo joogan historiaa tutkinut uskontotieteilijä Matti Rautaniemi. 
  
Uskontotieteilijä Matti Rautaniemi koki kurinalaisen astangajoogan parissa ”joogaburnoutin” ja hakee tällä hetkellä joogalta enemmän rentoutumistaitoja ja rauhaa. (KUVA: Kimmo Räisänen)
   
Intiassa jooga on lähtöisin hindujen perinteestä. Sana jooga tarkoittaa alun perin kehon ja mielen valjastamista uskonnollista päämäärää varten. Intialaisessa kulttuurissa yksilö on vähemmän tärkeä kuin yhteisö, päinvastoin kuin länsimaisessa ajattelussa. Joogin alkuperäinen pyrkimys oli päästä oman persoonansa taakse, ei vahvistaa omaa egoaan.

”Jos mietitään joogan taustalla olevaa ihmiskäsitystä, niin kehon ja mielen yhteen liittäminen on tosi moderni ajatus, sanoisin 1900-luvun keksintöjä”, Rautaniemi muistuttaa.

”Muinaiset joogit eivät olleet siitä niin kiinnostuneita, vaikka niin saattoi tapahtua.”

Minkälaista jooga oikein oli alun perin?

Näin neuvoo oman aikakautensa oppineen, intialaisen Svāmi Svātmārāman, kirjoittamaksi arveltu Hathayogapradipiga 1400-luvulta: Pystyäkseen keskittymään oikeanlaiseen elämään joogin pitää löytää asuttavakseen kaukana muista ihmisistä ja erityisesti naisista sijaitseva joogahuone, shala. Shalan on oltava huolellisesti lehmänlannalla vuorattu. Toinen toistaan askeettisempia ohjeita latelevaa Hathayogapradipigaa pidetään yhdessä Patanjalin Yogasutran kanssa joogin elämäntaito-oppaana.

Joogan uskonnollisesta perinteestä muistuttavat joogasaleilla Helsingistä Los Angelesiin hindujumalien kuvat ja Buddha-patsaat. Lisäksi tunneilla saatetaan lausua uskonnollisia elementtejä sisältäviä mantroja ja hindujen kaikkein pyhimpänä pitämää om-äännettä. Länsimaisilla markkinoilla joogan uskonnollinen puoli yritetään usein häivyttää taka-alalle. Suomessakin pääsee esimerkiksi harrastamaan kristillistä joogaa. Rautaniemen mukaan joogan modernimpaan historiaan liittyy ajatus siitä, että kaikki maailman uskonnot ovat periaatteessa lähtöisin samoilta juurilta ja siksi kristittykin harrastaja voi hyvillä mielin mennä joogasalille.

”Pitää silti ymmärtää, että kaikki nämä joogaan liittyvät jumalten kuvat, filosofia ja myytit eivät ole pelkkiä koristeita vaan joillekin ihmisille totta ja merkittävä osa arkipäivää. Ne ovat joogan maailmankuvaa.”

Harva intialainenkaan tosin enää joogaa muinaisille guruille uskollisesti. Rautaniemi kertoo, että jooga on lähtenyt kolonialistisesta Intiasta ja palannut sinne maailman muokkaamana. Siinä ajassa Intia on itsenäistynyt ja vaurastunut. Jooga on Intiassa samalla tavalla normaalien ihmisten harrastus kuin länsimaissakin: sitä ei enää mielletä pyhien miesten ja erikoisten erakkojen touhuksi. 
 
Matti Rautaniemen mielestä joogan kiinnostava puoli on se, että jooga voi toimia keinona nähdä asiat toisella tavalla ja toisesta kulttuurista. (KUVA: Kimmo Räisänen)
   
Rautaniemen mukaan joogaa ei ole ryöstetty intialaisilta vaan intialaiset ovat itse aktiivisesti tuoneet joogaa länteen. Esimerkiksi astangajoogan tunnetuksi tehneen Sri K. Pattabhi Joisin oppi-isä Tirumalai Krishnamacharya näki joogalla Intiasta irrotetun universaalin tulevaisuuden. Niinpä Jois toi joogan Yhdysvaltojen kautta länsimaihin. Intialaiset gurut Jois, B. K. S. Iyengar ja Swami Sivananda arvelivat kuitenkin, etteivät länsimaiset oppilaat pystyisi omaksumaan joogaa kuten intialaiset, Rautaniemi arvioi.

”He ovat ilmeisesti opettaneet länsimaalaisille jotakin muuta.”

Oppilaidensa mukaan Jois kehotti heitä vain harjoittelemaan eikä ajattelemaan liian paljon joogafilosofiaa.

”Practice, practice, everything is coming”, hänen tiedetään sanoneen monesti – harjoitusta vain, niin kaikki selviää.

”Ilmeisesti Jois kuitenkin puhui filosofiasta niiden oppilaiden kanssa, jotka osasivat hänen äidinkieltään”, Rautaniemi sanoo.

Toisin sanoen gurun vähäpuheinen opetus saattoi olla käytännön sanelemaa. Astangajoogasta ja Iyengarin hathajoogaan perustuvasta iyengarjoogasta on sittemmin kehittynyt kannattavaa kaupallista toimintaa. Molempia on käytetty esikuvina mitä moninaisimmille joogamuodoille. Joisin perustamassa astangajoogainstituutissa Etelä-Intian Mysoressa käy vuosittain kouluttautumassa tuhansia länsimaalaisia joogeja.

Espoolainen Anna Quagraine, 36, kertoo hakeneensa erilaisista joogaharjoituksista apua moniin elämäntilanteisiin.

”Harrastin ennen astangajoogaa ja pidin sen fyysisyydestä. Raskausaikana lempeä yin-jooga auttoi pysähtymään ja sietämään omia olotiloja. Nyt olen löytänyt vinyasa-joogan”, hän kertoo.

Fyysisesti rankan tanssijakoulutuksen käynyt Taavitsainen on löytänyt joogasta avun selkävaivoihin. Jooga on saanut hänet myös kiinnostumaan Intiasta, johon hän suunnittelee opintomatkaa lähitulevaisuudessa.
  
Intian pääministeri Narendra Modi piti kymmenilletuhansille joogatunnin Delhissä joogapäivän kunniaksi kesällä 2015. (KUVA: Adnan Abidi / Reuters)
 
-----