Astangajooga
Mitä astangajooga on?
Astangajoogaa luonnehditaan usein liikunnalliseksi, fyysiseksi ja dynaamiseksi joogaksi. Tämä onkin totta, jos ajattelee asentoharjoituksen vaativuutta ja näyttävyyttä sekä sen lihaskuntoa, terveyttä ja elinvoimaa lisäävää vaikutusta. Astangajooga on kuitenkin paljon muutakin kuin kehoa tehokkaasti venyttävä ja voimistava harjoitus. Kun jooga-asentoihin yhdistetään tietoinen hengitys, katseen kohdistaminen ja mielen keskittäminen, harjoitus paitsi kehittää hyvää kehonhallintaa myös parantaa aistien hallintaa, ja laajentaa tietoisuutta omasta itsestä.
Historiaa
Astangajooga pohjautuu klassisiin joogateksteihin Rishi Patanjalin Yoga Sutra, Rishi Vamanan Yoga Korunta, Rishi Nathamunin Yoga Rahasya ja Yogi Swatmaraman Hatha Yoga Pradipika. Nykyisin maailmanlaajuisesti tunnetun astangajoogan 1900-luvun intialaiset joogamestarit ovat Sri Ramamohan Brahmachari (Krishnamacharyan opettaja n. 1919-1925), Sri T. Krishnamacharya (1888-1989, opetti Mysoressa 1932-1952) ja Sri K. Pattabhi Jois (1915-2009, opetti Mysoressa 1937-2008). Nykyisin Pattabhi Joisin tyttärenpoika R. Sharath Jois (1971-) johtaa Pattabhi Joisin perustamaa KPJAYI astangajoogan instituuttia Mysoressa, Intiassa, ja jatkaa edellisten mestarien opetusperinnettä.
Menetelmä
Astanga tarkoittaa kirjaimellisesti kahdeksaa jäsentä tai haaraa, jotka tietäjä Rishi Patanjali kirjoitti mietelauseiden muotoon teokseensa Yoga Sutra jo noin 2000 vuotta sitten. Hänen mietelauseensa pohjautuvat kuitenkin vielä vanhempiin kirjoituksiin eli veedoihin sekä niitä edeltäneeseen ns. oraaliseen kauteen, jolloin opetukset kulkivat ainoastaan suullisena perimätietona gurulta oppilaalle.
Patanjali on määritellyt joogan kahdeksan jäsentä seuraavasti:
1. YAMA – pidättäytyminen (yhteisölliset hyveet eli hyvän elämän periaatteet)
2. NIYAMA – noudattaminen (henkilökohtaiset hyveet)
3. ASANA – asentoharjoitukset
4. PRANAYAMA – hengityksen hallintaharjoitukset
5. PRATYAHARA – aistimusten sisäistyminen
6. DHARANA – keskittyminen
7. DHYANA – mietiskely
8. SAMADHI – syvä mietiskelyn tila, jossa voi saavuttaa kaiken olevaisuuden oivalluksen.
---
1. YAMA – pidättäytyminen (yhteisölliset hyveet eli hyvän elämän periaatteet)
2. NIYAMA – noudattaminen (henkilökohtaiset hyveet)
Ensimmäiset kaksi kohtaa astanga joogassa ovat yama ja niyama, joogan eettiset periaatteet. Erotuksena näiden kahden välillä on, että yama tarkoittaa henkilön moraalia sosiaalisissa tilanteissa kun taas niyama on itsekuria omassa henkilökohtaisessa elämässä. Sekä yama että niyama sisältävät viisi periaatetta. Yaman periaatteet ovat: ahimsa (pidättäytyminen vahingoittamasta toisia), satya (hyväntahtoisuus sanoissa ja teoissa), brahmacarya (mielen pitäminen maailmallisista asioista vapaana), asteya (pidättäytyminen ottamasta sitä, mihin ei ole lupaa) ja aparigraha (kohtuullisuus). Niyamaan kuuluvat taas: shouca (ruumiin ja mielen puhtaus), samtosa (positiivinen asenne), tapah (uhrautuvaisuus muiden hyväksi), svadhyaya (jatkuva opiskelu) ja iishvara pranidhana (pyrkimys henkisissä harjoituksissa). Yama ja niyama muodostavat joogan perustan.
3. ASANA – asentoharjoitukset
Asanat tarkoittavat fyysisiä harjoituksia, joiden tarkoituksena on tehdä keho mahdollisimman sopivaksi korkeamman meditaation harjoittamiseen.
"Sana asana tarkoittaa asentoa, jossa ihminen tuntee olonsa mukavaksi - Stirasukhamasanam. Asanat ovat tietynlaisia harjoituksia, joiden säännöllisellä harjoittamisella keho pysyy terveenä ja tarmokkaana ja monenlaisia sairauksia voidaan parantaa. Mutta asanoita ei ohjata tekemään vain sairauksien parantamiseksi: vain ne sairaudet, jotka aiheuttavat ongelmia meditaation tekemiselle voidaan parantaa tietyillä asanoilla, niin että sadhanaa [harjoitusta] on helpompi tehdä".
"Fyysisen keholla ja mielellä on hyvin läheinen yhteys. Mieli ilmaisee itseään vrittien [tunnetilojen] avulla, ja joidenkin vrittien hallitsevampi asema johtuu elimistön sisäeritysrauhasten toiminnasta. Jos hormonien erittymisessä tai rauhasissa on vikoja, tietyt vritit kiihottuvat. Tämän vuoksi voimme nähdä miten monilla ihmisillä on vilpitön halu noudattaa moraaliohjeita, mutta he eivät pysty siihen; he ymmärtävät, että heidän tulisi harjoittaa meditaatiota, mutta he eivät pysty keskittämään mieltään, koska se on tullut ulospäinsuuntautuneeksi jonkin tunnetilan kiihottumisen vuoksi. Jos ihminen haluaa hallita näiden ominaisuuksien kiihottumista, tulee hänen korjata rauhasten toiminnassa olevat puutteet. Asanat auttavat sadhakaa [joogan harjoittajaa] tässä erittäin paljon, joten asanat ovat tärkeä osa sadhanaa".
4. PRANAYAMA – hengityksen hallintaharjoitukset
Pranayama tarkoittaa kaikkialla olevan elämänenergian, pranan hallintaa. Ihmisessä prana kulkee hienojakoisia kanavia, nadeja pitkin chakroista (hienojakoisista energiakeskuksista) toiseen. Prana kulkee hengityksen tahdissa, ja pranayamassa energiaa kontrolloidaan hengityksen pidentämisellä ja pidätyksellä. Ihmisen mieli ja hengitys ovat läheisessä suhteessa toisiinsa. Juostuaan hengästymiseen saakka henkilön tarvitsee vetää muutama kertaa syvään henkeä ennenkuin pystyy keskittymään mihinkään syvää pohtimista vaativaan tehtävään. Vastaavalla tavoin hengityksen hidastaminen rauhoittaa mieltä. Pranayaman tarkoitus on saattaa mieli täydelliseen kontrolliin.
5. PRATYAHARA – aistimusten sisäistyminen
Pratyahara tarkoittaa mielen poisvetämistä ulkoisista kohteista. Ananda Marga astanga joogassa pratyahara sisältyy erityisiin harjoituksiin, joita kutsutaan shuddheiksi. Ne suoritetaan ennen meditaatiota, ja niiden avulla huomio vedetään ensin pois ympäröivästä maailmasta, seuraavaksi ruumiin tuntemuksista ja lopulta kohdistetaan meditaation kohteena olevaan mantraan.
6. DHARANA – keskittyminen
Dharana tarkoittaa keskittymistä. Dharana on erityinen harjoitus, jossa mieli keskitetään erikseen kuhunkiin viiteen elementtiin (maa, vesi, tuli, ilma ja eetteri) ja niitä vastaavasti hallitseviin chakroihin. Dharanan tarkoitus on saavuttaa kontrolli kaikkien aineellisten elementtien yli, jotta ne eivät häiritsisi korkeampaa meditaatiota.
7. DHYANA – mietiskely
Dhyana tarkoittaa syvää keskittymistä. Intialaisen vertauskuvan mukaan mieli tulee dhyanassa saattaa samankaltaiseksi kuin öljy, jota kaadetaan astiasta toiseen. Öljy on jatkuvassa liikkeessä, vaikkakin se näyttää kaadettaessa pitkänä vanana pysyvän paikoillaan. Näin mielenkin tulisi vakaasti mutta varmasti liikkua kohti meditaation päämäärää.
8. SAMADHI – syvä mietiskelyn tila, jossa voi saavuttaa kaiken olevaisuuden oivalluksen.
Samadhi ei ole varsinainen harjoitus vaan edellä kuvattujen harjoitusten päämäärä. Se tarkoittaa tilaa, jossa mieli ja meditaation kohde sulautuvat täydellisesti toisiinsa. "Madhava Madhava anukhan sumari Radhika Madhava bhelii" - mietiskellessään jatkuvasti Madhavaa (Krishnaa, kosmista sielua) Radha (henkisen kokelaan vertauskuva) tulee itse Madhavaksi. Kokiessaan yhteyden äärettömän kosmisen sielun kanssa mieli itsessään tulee äärettömäksi ja kokee suunnatonta autuutta, Anandaa. Kahdeksanasteinen jooga on rakentunut siten, että jokainen askel seuraa toistaan ts. päästäkseen seuraaville portaille täytyy ensin käydä ensimmäisten kautta. Joogan lopullisen päämäärän, samadhin saavuttamiseksi tulee täydellistyä kaikissa edeltävissä harjoituksissa.
------
Joogan kahdeksan jäsentä tukevat toinen toisiaan. Asana- eli asentoharjoitus on edellytys pranayaman oikeanlaiseen harjoittelemiseen, ja se on myös perusta yaman ja niyaman kehittymiselle. Kun nämä neljä ensimmäistä ulospäin suuntautunutta joogan jäsentä ovat lujasti juurtuneet, voivat neljä jälkimmäistä sisäänpäin suuntautunutta jäsentä aueta itsestään ajan myötä.
Asanaharjoitus
“When the breath control is correct, mind control is possible.”
- Sri K. Pattabhi Jois
Astangajoogassa on kolme asanasarjojen pääryhmää:
1. YOGA CHIKITSA on perussarja, jonka asanat puhdistavat elimistöä ja kudoksia sekä parantavat ryhtiä.
2. NADI SHODHANA on välisarja, jonka asanat puhdistavat hermojärjestelmää ja myös avaavat ja puhdis tavat hienojakoisia nadeja eli kehon energia- ja informaatiokanavia.
3. STHIRA BHAGAn jatkosarjat A, B, C ja D yhdistävät joogaharjoitukseen voiman ja kauneuden. Ne edel lyttävät tekijältään melkoista joustavuutta ja nöyryyttä.
Astangajoogan harjoittelijan pitäisi osata edeltävät asanat ja niiden vinyasat moitteettomasti, ennen kuin hän siirtyy seuraaviin. Asanoiden keskinäistä järjestystä pitäisi seurata huolellisesti, sillä jokainen asento valmistaa seuraavaan asentoon kehittäen sarjan jatkamiseen tarvittavaa voimaa ja tasapainoa.
Vinyasa tarkoittaa hengityksen rytmittämää liikettä. Hengittäminen on tämän harjoituksen ydin ja se yhdistää asanat toisiinsa täsmällisessä järjestyksessä. Kun liikkeet rytmitetään hengityksellä ja samalla harjoitetaan lihaslukkoja eli bandhoja, syntyy voimakas ruumiinsisäinen lämpö, joka puhdistaa lihaksia ja sisäelimiä sekä poistaa elimistölle haitallisia myrkkyjä. Astangan kehonhallintaan kuuluvat lisäksi bandhat eli lihaslukot sekä dristit eli katseen kiintopisteet, jotka kehittävät oppilaan keskittymistä harjoitukseen ja sen vaikutuksiin.
Harjoituksen tavoite
“Practise, practise, practise and all is coming.”
- Sri K. Pattabhi Jois
Sri K. Pattabhi Joisin mukaan joogaharjoituksen tavoitteena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja itsen tuntemusta. Kehonhallinnan harjoituksilla edetään vähitellen mielen hallintaan. Tavoitteena on vakaa ja tasapainoinen mieli.
Jooganäkemyksen mukaan ruumilla ja mielellä on kiinteä yhteys. Keskittymiskykyä kehitetään suuntaamalla huomiota sisäisiin tuntemuksiin ja aistimuksiin sekä olemalla mukana hetkessä.
Helsingin Astanga joogakoulun opetus pohjautuu Sri T. Krishnamacharyan ja hänen oppilaansa Sri K. Pattabhi Joisin opetuksiin. He pyrkivät edistämään tervettä elämänfilosofiaa ja antamaan oppilaille valmiudet saavuttaa parempi keskittymiskyky ja mielen vakaus, jotka ovat henkisen kehittymisen perusta.
LÄHDE: Ylläoleva Astangajoogan kuvaus on lainattu Helsingin Astanga joogakoulun ja joogan 8 jäsenen tarkempi kuvaus Ananda Margan sivuilta :
http://www.astangajooga.fi/info/astangajooga/
http://www.kaapeli.fi/~anmar/astanga.html
Lisää linkkejä astangajoogaan liittyen:
www.ashtanga.com
www.abc-of-yoga.com/styles-of-yoga/ashtanga-yoga.asp
en.wikipedia.org/wiki/Ashtanga_Vinyasa_Yoga
http://en.wikipedia.org/wiki/Power_Yoga
