takaisin


Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä listattuna 11 asiaa, joita et ehkä tiennyt joogasta.

http://nyt.fi/a1456540280494

  

----

11 Asiaa, joita et ehkä tiennyt joogasta

  

HS/Nyt: Arla Kanerva (27.2.2016)

     

1. Tärkeää: kyky istua

Joogan asentojen eli asanaharjoitusten perimmäisenä tarkoituksena on valmistaa keho mukavaan istuma-asentoon. Asanaharjoitukset ovat vain yksi osa joogaa. Niiden lisäksi joogaan kuuluu meditaatio- ja hengitysharjoituksia.

   

2. Vanha kuin taivas

Jooga on noin 5 000 vuotta vanha laji. Tunnetuin varhaisista joogaa käsittelevistä teksteistä on noin vuosina 400–100 eaa. kirjoitettu Bhagavad Gita. ”Olen aika, kaiken tuhoaja: olen tuhoava maailman” ja ”Helvetin kolme porttia ovat himo, viha ja ahneus”, siinä sanotaan.

   

3. Juuret Intiassa

Jooga tuli Eurooppaan Yhdysvalloista, jonne se levisi Intiasta 1800-luvun lopulla. Tärkeänä tekijänä pidetään intialaisen Swami Vivekanandan vuoden 1893 Maailman uskontojen parlamentissa Chicagossa pitämää puhetta, joka päättyi 7 000 kuulijan seisten antamiin suosionosoituksiin. Yhdysvaltalaiset kirjailijat Ralph Waldo Emerson ja Henry David Thoreau innostuivat joogasta jo 1850-luvulla. He kirjoittivat siitä esseitä ja runoja.

   

4. Näin meillä

Suomeen jooga tuli 1900-luvun alussa, kun teosofinen seura julkaisi joogan tärkeimpiä tekstejä. Teosofit eivät pitäneen joogaa kaikille sopivana lajina, ja painopiste oli vahvasti henkisissä joogaharjoituksissa. Ensimmäisenä varsinaisena suomalaisena joogaopettajana pidetään oopperalaulaja Ture Araa (1903–1979), joka tutustui joogaan persialaisen lääkärin opastuksella. Suomen Joogaliitto perustettiin 1967 ja joogaohjaajia kouluttava Joogaopisto 1973.

   

5. Suosittua kuin mikä

Joogaa harrasti vuonna 2009 Suomessa 62 000 ihmistä, kertoo tuorein Kansallisen Liikuntatutkimus, joka on julkaistu vuonna 2010. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin kansallispeli pesäpalloa. Potentiaalisiksi harrastajiksi ilmoittautui tuolloin 64 000 lisää. Vuoden 2014 lasten ja nuorten liikuntaharrastuksia kartoittavassa tutkimuksessa jooga oli yhdessä pilateksen ja kuntosalin kanssa yläasteikäisten tyttöjen suosituin liikuntamuoto.

   

6. Mystistä touhua

Moniin asanoihin liittyy myyttisiä tarinoita jumalista ja sankareista. Esimerkiksi soturisarja kertoo Shiva-jumalasta, joka kostaa vaimonsa Satin kuoleman tämän isälle Dakshalle. Shiva muotoilee omista hiuksistaan soturin, joka leikkaa Dakshalta pään poikki. Soturin liikkeet muodostavat sarjan kolme asanaa.

  

7. Lähes kaikille

Joogatakseen ei tarvitse olla notkea, nuori, laiha tai nainen. Suomessa Veikko Tarvainen on kehittänyt äijäjoogan, jonka harjoittajaa hän kuvaa seuraavasti: ”Mitä jäykempi äijä, sen soveliaampi äijäjoogaryhmään”.

Siinä missä suomalainen mies saa olla jäykkä äijä, kohdistuu yhdysvaltalaiseen miesjoogaajaan melkoisia fyysisiä paineita. Robert Sidotin kehittämä broga-jooga on suunnattu miehille, jotka haluavat sekä voimistaa keskivartaloaan ja kasvattaa lihaksiaan että rentoutua ja päästä eroon stressistä.

  

8. Valinnanvaraa riittää

Eri joogatyylejä on kymmeniä, ellei satoja. Länsimaissa suosituimpia ovat korostetun fyysiset lajit, kuten astangajooga ja erityisesti miehille suunnattu broga, jossa voima on huomattavasti tärkeämmässä roolissa kuin notkeus.

  

9. Jooga ja terveys

Terveysvaikutuksia on tutkittu melko vähän. Esimerkiksi terveystieteiden maisteri, iyengarjoogan opettaja Katja Keränen on tutkinut joogan terveysvaikutuksia Itä-Suomen yliopistossa. Tutkimuksen mukaan joogasta voi olla apua psyykkisten ongelmien, kuten stressin, ahdistuksen ja masennuksen hoidossa. Apua saattaa löytyä myös fyysisten sairauksien ja ongelmien, kuten kakkostyypin diabeteksen, korkean verenpaineen ja valtimosairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Suotuisia vaikutuksia on todettu myös tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoitoon. Jooga ylläpitää ikääntyvien ihmisten toimintakykyä, sillä se pitää nivelet ja selkärangan liikkuvina ja kehittää tasapainoa ja kehonhallintaa.

  

10. Joogako rasistista?

Marraskuussa 2015 Ottawan yliopistossa peruttiin opiskelijoille suunnattu ilmainen joogakurssi, koska joukko oppilaita oli sitä mieltä, että jooga on kulttuurista omimista ja siksi rasistista. Sittemmin aiheesta on keskusteltu muun muassa The Guardianissa, jossa tultiin siihen tulokseen, että jooga on, mitä kukin siitä tekee. Sen länsimaistumista on mahdotonta perua.

   

11. Miljoonabisnes

Länsimaissa jooga on miljoonien eurojen kuntoilubisnes. Tämä on herättänyt vastustusta Intiassa, jossa on myös oma joogaministerinsä. Maan pääministeri Narendra Modi on kampanjoinut ahkerasti joogan ”palauttamiseksi juurilleen”, sillä hänen mukaansa jooga on ”ykseyden löytämistä itsen, maailman ja luonnon kanssa”.